TOTUUSSARJA

Esplanadin puistossa Helsingissä seisoo Suomen kansan satusedäksikin kutsutun kirjailijan ja yliopistomiehen Zacharias Topeliuksen patsas. Siinä seisoo kaksi naishahmoa: sadun kruunupäistä lintua pitelevä Taru ja totuuden liekkiä kantava Totuus. Mielikuvitus, luovuus ja tarinat ovat suuri ihmiskuntaa ja maailmaa rakentava voima. Totuus taas on välttämätön edellytys kaikelle kestävälle toiminnalle. Siksi HNY Groupin slogan kuuluu: tuotteemme on totuus. Tässä kirjoitussarjassa käsittelemme totuutta eri näkökulmista. Tämä on sarjan toinen kirjoitus. Muut löydät täältä: https://hnygroup.fi/blogi/.

“Taru ja Totuus = Fact and Fable / Gunnar Finne”by tgrauros is licensed under CC BY-SA 2.0

ANNA NIEMELÄ

Hävittäjälentäjän on pystyttävä tekemään päätöksiä sekunneissa, ja väärät päätökset voivat olla kohtalokkaita. Ilmavoimien eversti Timo Herranen kertoo, kuinka kehittää omaa päätöksentekokykyään ja pyrkiä parhaaseen mahdolliseen päätökseen, vaikka tilannekuva ja totuus olisivat vajavaisia.

Kun olimme noin vuosi sitten perustamassa yritystämme HNY Groupia ja kerroimme eräälle yritysjohtajalle, että tuotteemme on totuus, hän innostui. Häntä kiehtoi se, että näkemyksiä yritysjohtaja saa kuulla todella monilta, mutta jos joku kertoisi totuuden luotettavien faktojen pohjalta, niin se on tervetullutta ja erottavaa. 

Onko kuitenkaan mahdollista kertoa yritysjohtajalle tai muulle asiakkaalle totuutta? Aivan lopullisen ja varman totuuden löytäminen on useimmiten vaikeaa, koska lähes jokaiseen tilanteeseen vaikuttaa hyvin moni asia. Niihin vaikuttavat ihmiset, taloustilanne ja vaikkapa yhteiskunnalliset käänteet. Tästä huolimatta päätöksiä on tehtävä ja totuus pyrittävä löytämään. Sen takia totuutena voikin pitää mahdollisimman laajan tiedon pohjalta muodostettua mahdollisimman hyvää kuvaa tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Hävittäjän ohjaimissa päätöksiä on pystyttävä tekemään jopa sekunneissa.

Liiketoiminnassa päätöksiä tehdään joskus hyvin nopeasti, harvoin kuitenkaan sekunneissa. Ilmavoimissa hävittäjän ohjaimissa päätöksiä on pystyttävä tekemään jopa sekunneissa ja siksi päätöksentekoa treenataan ja kehitetään jatkuvasti. 

Virhearvioiden seuraukset hävittäjälennolla ovat kohtalokkaita ja päätöksiä on pystyttävä tekemään, vaikka tilannekuvassa olisikin puutteita. Lentäjien tapa arvioida omaa tilannekuvaansa ja kouluttaa uusia lentäjiä oppimaan virheistä on kiinnostavaa myös liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta.

Siksi halusin keskustella kokeneen lentäjän ja Puolustusvoimissa työskentelevän johtajan kanssa siitä, miten etsiä mahdollisimman vahvaa totuutta oman päätöksenteon pohjaksi ja kuinka pyrkiä varmistamaan oman tilannekuvan totuudenmukaisuus. 

Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen on työskennellyt 28 vuotta Puolustusvoimissa eri tehtävissä, lentäjänä, lennonopettajana, lentueen päällikkönä, laivueen komentajana ja erilaisissa suunnittelu- ja johtotehtävissä. Lennoston komentajana hänen vastuullaan on 500 kantahenkilöstöön kuuluvan ja 250 varusmiehen organisaatio. Lentokokemuksen lisäksi Herrasella on siis myös vankka kokemus johtamisesta ja strategisesta suunnittelusta. 

Niin liiketoiminnassa kuin lentämisessä päätöksenteko perustuu yleensä isoon määrään dataa, jota on osattava tulkita oikein, jotta päätös on mahdollisimman oikea. 

“Vain hyvin harvoissa tilanteissa päätöksiä voi tehdä niin, että tilannekuva tai tilanneymmärrys on täysin selvä tai muuttumaton. Tavallisempaa on, että tilannekuvasta on vaikea saada kokonaiskäsitystä tai se välittyy itselle jostakin tietystä näkökulmasta vahvemmin kuin toisesta”, Herranen sanoo.

Olennaista niin lentämisessä kuin liiketoiminnassa onkin oman tilannekuvan ja tilanneymmärryksen analysointi. Herranen korostaa, että on arvioitava koko ajan, mitä tiedän ja mitä en tiedä. Mitkä asiat tilanneymmärryksessä ovat faktoja ja mitkä puolestaan käsityksiä.

On arvioitava koko ajan, mitä tiedän ja mitä en tiedä.

Harjoitteleminen ja kokemus auttavat kehittämään tilanneymmärrystä ja tekemään parempia päätöksiä. Uusi johtaja voi harhautua kiinnittämään huomionsa liikaa tiettyihin asioihin, kuten vaikkapa talouslukuihin, jolloin kokonaisuuden seuraaminen ja esimerkiksi ihmisten kanssa keskustelu jää vähemmälle huomiolle. Se taas voi johtaa huonoihin päätöksiin. Toisaalta vaikkapa rekrytointitilanteessa kokematon esimies saattaa painottaa liikaa tiettyä asiaa, jonka kokeneempi johtaja osaa asettaa osaksi kokonaisuutta.

Lentämisessä aloittelijoille tyypillinen virhe voidaan rinnastaa sulkeutumiseen omaan rajoitetun tiedon kuplaan. Se tarkoittaa jumiutumista yhden asian seuraamiseen, esimerkiksi yhden näytön lukemaan. 

“Koulutuksen alkuvaiheen asia on tästä eroon opetteleminen ja sen mahdollisuuteen havahtuminen. Johtamisessa kuplautumisen vaara uhkaa esimerkiksi silloin, jos jää juttelemaan vain omien läheisten alaisten tai työkavereiden kanssa. Silloin tilanneymmärryksestä tulee värittynyt”, Herranen sanoo. 

Lentäjät keräävät nykyisin dataa verkottuneesti ja tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman laajasti. Jos eri lähteistä saatu tieto korreloi keskenään, niin se on todennäköisimmin oikeansuuntaista. Jos usean eri tietolähteen tiedot sen sijaan ovat ristiriidassa, on tärkeää etsiä ristiriidan syytä. 

Ristiriitaisten havaintojen tulee soittaa hälytyskelloja.

Datasta syntyvien ristiriitaisten havaintojen tulee soittaa hälytyskelloja niin lentämisessä kuin liiketoiminnassakin, vaikka kokemus tai oma fiilis kertoisivatkin, että asiat ovat kunnossa. Timo Herranen antaa konkreettisen esimerkin siitä, miksi lentäjän kannattaa unohtaa omat aistivaintonsa ja luottaa mittareiden antamaan dataan. 

“Kun koneella lentää pilvessä, aistit kertovat mitä sattuu. Aistihavaintojen perusteella voit luulla olevasi vaakalennossa, vaikka oletkin kaarrossa tai pahimmillaan syöksyt kohti maata. Silloin on luotettava instrumentteihin ja verrattava eri lähteistä tulevaa dataa. Omat tuntemukset, aistihavainnot ja fiilikset tulee sulkea pois.”

Missä tahansa päätöksentekotilanteessa pelkkä data ei riitä. Vaikka tietoa olisi kuinka paljon, tärkeää on tiedon tulkitseminen ja näkemyksen muodostaminen. Sen onnistumisessa olennaista on faktojen ja väärien tietojen erottaminen sekä omien oletusten kyseenalaistaminen. Vaarana on tiedon tulkitseminen omien ennakko-oletusten pohjalta, ellei siihen kiinnitä huomiota tietoisesti.

“Jos asiasta on hyvin vahva näkemys etukäteen, niin niin suurin osa ihmisistä etsii alkuperäistä faktaa tukevaa tietoa. On hyvin helppo jäädä kasaamaan ensimmäistä tilannekuvaa vahvistavaa tietoa.”

Herranen korostaa myös sitä, että tiedon tulkinnassa on oltava koko ajan itsekriittinen ja vahvat ennakko-oletukset sekä luulot omasta tietämisestä tulee tiedostaa ja haastaa. Uuden tiedon etsimiseen tulee olla aktiivinen asenne ja omat jumittuneet ajatusmallit pitäisi pystyä tunnistamaan.

Tiedon tulkinnassa on oltava koko ajan itsekriittinen.

Lentäjien koulutuksessa päätöksenteon pohjana olevaa, mahdollisimman totuudenmukaista tilanneymmärrystä kehitetään alusta alkaen erilaisin keinoin, simulaattorien, harjoituslentojen, sotapelien ja skenaariopelien avulla. Sotaharjoituksissa kehitetään yksilöiden ja koko organisaation osaamista. Erilaiset pelit simuloivat päätöksenteon logiikkaa ja rakentavat struktuuria ajatteluun. Samalla Herrasen mukaan kehittyy myös intuitio. 

Vaikka erilaisia tilanteita harjoittelisi kuinka paljon tahansa, päätöksenteossa virheen mahdollisuus on aina läsnä ja virheitä tulee jokaiselle väistämättä. Herrasen mukaan nollatoleranssi virheille ei ole missään määrin turvallista. 

“Se johtaa virheiden välttelyyn ja silloin virheitä tapahtuu paljon enemmän. Ihmiset alkavat esimerkiksi pimittää virheitään muilta. Virheiden tunnistaminen, tunnustaminen ja niiden läpikäynti on todella tärkeää lentoturvakulttuurissa.” 

Psykologista turvallisuutta rakentavaa työkulttuuria pidetäänkin nykyisin yleisesti avaimena parempaan työhyvinvointiin ja toimivaan työyhteisöön. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa muun muassa luottamusta työntekijöiden kesken, esimiesten kykyä sietää kritiikkiä ja rakentavaa suhtautumista virheisiin. 

Psykologinen turvallisuus on esimerkiksi yksi tärkeä edellytys sille, että ihmiset voivat toimia työpaikalla itseohjautuvasti ja pystyvät tekemään päätöksiä ilman pelkoa niiden seurauksista. 

Jos lento kestää tunnin, sen analysointi voi Herrasen mukaan kestää 1,5 tuntia.

Lentäjien koulutuksessa kasvetaan heti alusta lähtien avoimuuteen virheiden suhteen. Jokainen lento käydään huolellisesti läpi. Jos lento kestää tunnin, sen analysointi voi Herrasen mukaan kestää 1,5 tuntia. Silloin käydään läpi, mikä meni hyvin, mutta myös mitä pitää parantaa. Vakavistakin virheistä selviää Herrasen mukaan sillä, että tilanne analysoidaan ja virheen juurisyy etsitään.

“Kun tilanne on purettu, niin yleensä tajuaa juurisyyn mokaan. Kun syy on selvillä ja sen ymmärtää, on helppo mennä eteenpäin ja tarttua pian virheen jälkeen takaisin koneen puikkoihin.”

Yrityksissä isoja virheitä analysoidaan perusteellisesti, joskus jopa julkisuudessakin. Sen sijaan monesti yksittäisten, pienempien virheiden analysointi jää yksilön omalle vastuulle tai enintään pomon tai tiimin kesken pohdittavaksi. Silloin käytössä ei useimmiten ole myöskään selvää struktuuria tilanteen läpikäymiseen. 

Lentojen analysointitapa on aikaa vievä ja raskas sellaisenaan yrityksissä käytettäväksi, mutta samaa ideaa voisi hyödyntää laajemminkin. Erilaisia päätöksentekotilanteita voi analysoida jälkikäteen yhdessä ja pohtia, mitkä asiat menivät hyvin ja miksi sekä mitä niistä voi oppia. 

Tämä mahdollistaisi sen, että isommalla joukolla ihmisiä olisi mahdollisuus oppia toisten päätöksenteosta ja kehittää omia taitojaan. Myös virheiden tekemisestä, virheiden syistä sekä keinoista selviytyä virheistä tulisi tutumpia ja arkipäiväisempiä. Se auttaisi organisaatioita kohti totuutta, koska sillä matkalla on olennaista kohdata rohkeasti virheet, omien ajattelumallien ongelmat ja niiden syyt. 

TOTUUSSARJA

Esplanadin puistossa Helsingissä seisoo Suomen kansan satusedäksikin kutsutun kirjailijan ja yliopistomiehen Zacharias Topeliuksen patsas. Siinä seisoo kaksi naishahmoa: sadun kruunupäistä lintua pitelevä Taru ja totuuden liekkiä kantava Totuus. Mielikuvitus, luovuus ja tarinat ovat suuri ihmiskuntaa ja maailmaa rakentava voima. Totuus taas on välttämätön edellytys kaikelle kestävälle toiminnalle. Siksi HNY Groupin slogan kuuluu: tuotteemme on totuus. Tässä kirjoitussarjassa käsittelemme totuutta eri näkökulmista. Tämä on sarjan toinen kirjoitus. Muut löydät täältä: https://hnygroup.fi/blogi/.

Haluatko keskustella lisää? Ota yhteyttä!