Hävittäjälentäjän on pystyttävä tekemään päätöksiä sekunneissa, ja väärät päätökset voivat olla kohtalokkaita. Ilmavoimien eversti Timo Herranen kertoo, kuinka kehittää omaa päätöksentekokykyään ja pyrkiä tekemään paras mahdollinen päätös, vaikka tilannekuva ja totuus olisivat vajavaisia.

Liiketoiminnassa päätöksiä tehdään joskus hyvin nopeasti, harvoin kuitenkaan sekunneissa. Ilmavoimissa hävittäjän ohjaimissa päätös on pystyttävä tekemään jopa sekunneissa, vaikka tilannekuva olisikin epäselvä. Siksi päätöksentekoa kehitetään jatkuvasti. 

Virhearvioiden seuraukset hävittäjälennolla ovat kohtalokkaita ja päätös on pystyttävä tekemään, vaikka tilannekuva olisikin puutteellinen. Lentäjien tapa arvioida omaa tilannekuvaansa ja kouluttaa uusia lentäjiä oppimaan virheistä on kiinnostavaa myös liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta.

Siksi halusin keskustella kokeneen lentäjän ja Puolustusvoimissa työskentelevän johtajan kanssa siitä, miten etsiä mahdollisimman vahvaa totuutta oman päätöksenteon pohjaksi ja kuinka pyrkiä varmistamaan oman tilannekuvan totuudenmukaisuus. 

Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen on työskennellyt 28 vuotta Puolustusvoimissa eri tehtävissä, lentäjänä, lennonopettajana, lentueen päällikkönä, laivueen komentajana ja erilaisissa suunnittelu- ja johtotehtävissä. Lennoston komentajana hänen vastuullaan on 500 kantahenkilöstöön kuuluvan ja 250 varusmiehen organisaatio. Lentokokemuksen lisäksi Herrasella on siis myös vankka kokemus johtamisesta ja strategisesta suunnittelusta. 

Tilannekuva on
harvoin täydellinen

“Vain hyvin harvoissa tilanteissa päätöksiä voi tehdä niin, että tilannekuva tai tilanneymmärrys on täysin selvä tai muuttumaton. Tavallisempaa on, että tilannekuvasta on vaikea saada kokonaiskäsitystä tai se välittyy itselle jostakin tietystä näkökulmasta vahvemmin kuin toisesta”, Herranen sanoo.

Olennaista niin lentämisessä kuin liiketoiminnassa onkin oman tilannekuvan ja tilanneymmärryksen analysointi. Herranen korostaa, että on arvioitava koko ajan, mitä tiedän ja mitä en tiedä. Mitkä asiat tilanneymmärryksessä ovat faktoja ja mitkä puolestaan käsityksiä.

Harjoitteleminen ja kokemus auttavat kehittämään tilanneymmärrystä ja tekemään parempia päätöksiä. Uusi johtaja voi harhautua kiinnittämään huomionsa liikaa tiettyihin asioihin, kuten vaikkapa talouslukuihin, jolloin kokonaisuuden seuraaminen ja esimerkiksi ihmisten kanssa keskustelu jää vähemmälle huomiolle. Se taas voi johtaa huonoihin päätöksiin. Toisaalta vaikkapa rekrytointitilanteessa kokematon esimies saattaa painottaa liikaa tiettyä asiaa, jonka kokeneempi johtaja osaa asettaa osaksi kokonaisuutta.

Vaarana rajatun
tiedon kupla

“Koulutuksen alkuvaiheen asia on tästä eroon opetteleminen ja sen mahdollisuuteen havahtuminen. Johtamisessa kuplautumisen vaara uhkaa esimerkiksi silloin, jos jää juttelemaan vain omien läheisten alaisten tai työkavereiden kanssa. Silloin tilanneymmärryksestä tulee värittynyt”, Herranen sanoo. 

Lentäjät keräävät nykyisin dataa verkottuneesti ja tietoa pyritään jakamaan mahdollisimman laajasti. Jos eri lähteistä saatu tieto korreloi keskenään, niin se on todennäköisimmin oikeansuuntaista. Jos usean eri tietolähteen tiedot sen sijaan ovat ristiriidassa, on tärkeää etsiä ristiriidan syytä.

Datasta syntyvien ristiriitaisten havaintojen tulee soittaa hälytyskelloja niin lentämisessä kuin liiketoiminnassakin, vaikka kokemus tai oma fiilis kertoisivatkin, että asiat ovat kunnossa. Timo Herranen antaa konkreettisen esimerkin siitä, miksi lentäjän kannattaa unohtaa omat aistivaintonsa ja luottaa mittareiden antamaan dataan. 

“Kun koneella lentää pilvessä, aistit kertovat mitä sattuu. Aistihavaintojen perusteella voit luulla olevasi vaakalennossa, vaikka oletkin kaarrossa tai pahimmillaan syöksyt kohti maata. Silloin on luotettava instrumentteihin ja verrattava eri lähteistä tulevaa dataa. Omat tuntemukset, aistihavainnot ja fiilikset tulee sulkea pois.”

Päätös ja tilannekuva ei
voi perustua vain dataan

“Jos asiasta on hyvin vahva näkemys etukäteen, niin niin suurin osa ihmisistä etsii alkuperäistä faktaa tukevaa tietoa. On hyvin helppo jäädä kasaamaan ensimmäistä tilannekuvaa vahvistavaa tietoa.”

Herranen korostaa myös sitä, että tiedon tulkinnassa on oltava koko ajan itsekriittinen ja vahvat ennakko-oletukset sekä luulot omasta tietämisestä tulee tiedostaa ja haastaa. Uuden tiedon etsimiseen tulee olla aktiivinen asenne ja omat jumittuneet ajatusmallit pitäisi pystyä tunnistamaan. Tästä laajan tiedon merkityksestä johtajan päätöksenteossa puhuu myös Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen toisessa blogissamme.

Lentäjien koulutuksessa päätöksenteon pohjana olevaa, mahdollisimman totuudenmukaista tilanneymmärrystä kehitetään alusta alkaen erilaisin keinoin, simulaattorien, harjoituslentojen, sotapelien ja skenaariopelien avulla. Sotaharjoituksissa kehitetään yksilöiden ja koko organisaation osaamista. Erilaiset pelit simuloivat päätöksenteon logiikkaa ja rakentavat struktuuria ajatteluun. Samalla Herrasen mukaan kehittyy myös intuitio. 

Virheiden pimittäminen
on vaarallista

“Se johtaa virheiden välttelyyn ja silloin virheitä tapahtuu paljon enemmän. Ihmiset alkavat esimerkiksi pimittää virheitään muilta. Virheiden tunnistaminen, tunnustaminen ja niiden läpikäynti on todella tärkeää lentoturvakulttuurissa.” 

Psykologista turvallisuutta rakentavaa työkulttuuria pidetäänkin nykyisin yleisesti avaimena parempaan työhyvinvointiin ja toimivaan työyhteisöön. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa muun muassa luottamusta työntekijöiden kesken, esimiesten kykyä sietää kritiikkiä ja rakentavaa suhtautumista virheisiin. 

Psykologinen turvallisuus on esimerkiksi yksi tärkeä edellytys sille, että ihmiset voivat toimia työpaikalla itseohjautuvasti ja pystyvät tekemään päätöksiä ilman pelkoa niiden seurauksista. 

Virheiden analysointi
opettaa kaikkia

“Kun tilanne on purettu, niin yleensä tajuaa juurisyyn mokaan. Kun syy on selvillä ja sen ymmärtää, on helppo mennä eteenpäin ja tarttua pian virheen jälkeen takaisin koneen puikkoihin.”

Yrityksissä isoja virheitä analysoidaan perusteellisesti, joskus jopa julkisuudessakin. Sen sijaan monesti yksittäisten, pienempien virheiden analysointi jää yksilön omalle vastuulle tai enintään pomon tai tiimin kesken pohdittavaksi. Silloin käytössä ei useimmiten ole myöskään selvää struktuuria tilanteen läpikäymiseen. 

Lentojen analysointitapa on aikaa vievä ja raskas sellaisenaan yrityksissä käytettäväksi, mutta samaa ideaa voisi hyödyntää laajemminkin. Erilaisia päätöksentekotilanteita voi analysoida jälkikäteen yhdessä ja pohtia, mitkä asiat menivät hyvin ja miksi sekä mitä niistä voi oppia. 

Uutiskirjeen tilaus