Oletko jo kyllästynyt miettimään, mitä yhteiskunnallinen vaikuttavuus voisi merkitä omalle järjestöllesi, vai etkö ole vielä ehtinyt kunnolla pohtia koko asiaa?
Vaikuttavuus on muodikas termi, ja vaikuttavuusajattelu nousee esiin yhä useammissa yhteyksissä. Järjestöissä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osaamista ja osoittamista on kehitetty viime vuosina ja työkaluja vaikuttavuuden kehittämiseen on olemassa. Moni järjestö on silti edelleen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämisessä alkuvaiheessa. Yksi syy siihen on, että rahoittajat odottavat järjestöiltä enimmäkseen tulosten osoittamista eikä vaikuttavuuden näyttäminen ole siksi työlistan kärkipäässä. Vaikuttavuuteen pohjaavan organisaation kehittäminen voi myös tuntua vaikealta, vaikka siinä voikin edetä selkeiden vaiheiden ohjaamana.
Apua johtamisen kipukohtiin vaikuttavuusajattelusta
Tekemistä järjestön johtamisessa riittää muutenkin, joten miksi ihmeessä kannattaisi nähdä ylimääräistä vaivaa vaikuttavuuden miettimiseksi?
Siksi, että vaikuttavuusajattelu tuo apua moniin järjestöjohtamisen kipukohtiin, esimerkiksi työn priorisoinnin vaikeuteen.
Järjestöjen työlle on luonteenomaista, että toiveita ja tarpeita tekemiselle tulee monesta suunnasta: jäseniltä, asiakkailta, vapaaehtoisilta, hallitukselta, sidosryhmiltä. Kieltäytyminen uusista tehtävistä on hankalaa, ja perustelujen löytäminen voi olla vaikeaa.
Samaan aikaan järjestöjä haastaa maailman muutos: digitaaliset välineet on otettava haltuun yhä useammalla sektorilla ja yhä moninaisemmin tavoin. Rahoitus on epävarmaa ja vaarassa niuketa. Jäsenet ja asiakkaat odottavat palveluilta yhä enemmän ja työntekijät johtamiselta.
Johtaja vaatimusten ristitulessa
Järjestöjohdon vaativa tehtävä on sovittaa yhteen isot yhteiskunnalliset tavoitteet, monien sidosryhmien vaatimukset ja resurssien realismi. Esa Jokisen Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskukselle tekemässä raportissa ”Arjen ammattilaiset – Järjestökentän työelämän laadun selvitys” eräs haastateltu järjestöjohtaja kuvaakin tehtäväänsä ideaalimaailman ja toiminnallisen johtamisen välimaastossa toimimiseksi.
Vaikuttavuusajattelu tuo uudenlaisen tavan hahmottaa tätä ideaalimaailman ja käytännön toiminnan välistä maastoa. Siinä kartan piirtäminen aloitetaan eri suunnasta kuin yleensä.
Perinteisesti järjestön toimintaa on lähdetty ajattelemaan resurssien kautta: tietyt henkilöt tekevät tiettyjä asioita tietyillä resursseilla. Tämä ajattelutapa on arkipäivää johtamisessa, mutta muuttuvassa maailmassa olisi tärkeää katsoa toimintaa vaikuttavuuden näkökulmasta ja pysähtyä miettimään, teemmekö todella oikeita asioita oikealla panostuksella. Jatkammeko vaikuttamatonta tekemistä vain, koska sitä on tehty ennenkin ja siihen on varattu resursseja.
I
Haluatko keskustella lisää? Ota yhteyttä!