Ilkka-Pohjalaisen Verkko edellä -projekti onnistui haastavuudestaan huolimatta. HNY Group tuki projektia muutosvalmiuksiin keskittyvällä valmennuksella ja käytännön työtapojen kehittämisen fasilitoinnilla.
Ilkka-Pohjalaisen toimituksen kehityspäällikkö Susanna Pajakko ja kustannusyhtiö I-Medioiden projektipäällikkö Mervi Sirén olivat mahdottomalta tuntuvan tehtävän edessä syksyllä 2019. He aloittelivat Verkko edellä -projektia, jonka tavoitteena oli toimituksen siirtyminen digi ensin -ajatteluun ja -toimintaan eli digitaalisesta julkaisukanavasta tuli ensisijainen julkaisukanava.
Tavoitteena oli lisätä tiedolla johtamista sisällöntuotannossa ja pystyä tuottamaan asiakkaille sisältöä, josta he haluavat maksaa verkossa.
Printtivetoisuuteen tottuneessa organisaatiossa verkon vahvistamista tavoitteleva muutos on joka tapauksessa suuri, mutta tässä tapauksessa se oli tavallistakin suurempi, suorastaan massiivinen. Printtivetoisuus tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että toimitus on pitänyt painettua lehteä ensisijaisena julkaisukanavana.
Monta isoa muutosta tapahtui yhtä aikaa
Emoyhtiö Ilkka-Yhtymä oli syyskuussa kertonut suunnittelevansa kahden sanomalehtensä, Ilkan ja Pohjalaisen, yhdistämistä. Marraskuussa se julkaisi uuden lehden, Ilkka-Pohjalaisen, ja kertoi, että päätoimittajana aloittaa Markku Mantila. Lehti alkaisi ilmestyä 30. tammikuuta 2020.
Verkko edellä -projektiin I-Mediat valitsi kumppanikseen HNY:n, joka tuki projektia muutosvalmiuksiin keskittyvällä valmennuksella ja käytännön työtapojen kehittämisen fasilitoinnilla. Valmennukset ajoittuivat helmi–maaliskuuhun 2020.
”Verkko edellä -projekti oli kaiken kaikkiaan haastava: kaksi lehteä yhdistyi ja päätoimittaja vaihtui ja sitten iski koronapandemia”, Sirén sanoo.
Haastava tai ei, muutos oli välttämätön. Valmisteluryhmä oli todennut yksimielisesti, että I-Medioiden lehtien prosessit eivät tukeneet yhtiön uutta digitaalisuutta ja tiedolla johtamista korostavaa strategiaa. Ne oli rakennettu printtituotteita ajatellen.
kaikki ei ollut kuten haluttiin
Sirénin mukaan oli kivuliasta hyväksyä, että kaikki asiat eivät ole niin kuin niiden haluttiin olevan. Vanhat toimintatavat olivat iskostuneet syvälle organisaatioon ja niistä oli vaikea luopua.
”Meillä oli ollut verkkotoimitus vuodesta 2013 asti. Olimme luoneet ajatusmallin, että verkkoon pitää ja saa tehdä sisältöä, mutta mitään emme vielä olleet tehneet verkko edellä. Projektin aikana meille kirkastui, että työtapoja ja organisoitumista oli muutettava voidaksemme tehdä asioita verkko edellä”, Pajakko kertoo.
HNY:n valmennus oli iso osa uuden toimintamallin suunnittelua ja jalkautusta. Se koostui sisällöntuotannon esimies- sekä tiimipäivien työpajoista, suunnittelusta sekä ennakko- ja välitehtävistä. Siinä syntyi esimerkiksi sisällöntuotannon käyttöön analytiikkaan liittyviä konkreettisia mittareita. Kaiken kaikkiaan valmennuksessa onnistuttiin kyseenalaistamaan vanhoja toimintatapoja ja luomaan uusia, esimerkiksi analytiikan merkityksen ymmärrys kasvoi ja löytyi keinoja digi edellä -tekemiseen.
ulkopuolisen näkemys on tärkeää
Sirénin mukaan ulkopuolinen näkemys oli erittäin tärkeää projektin onnistumisen kannalta. Tärkeää oli myös se, että projektin johto sai tukea toiminnalleen tilanteessa, jossa koko toimitus oli isoissa muutoksissa jo ennen kuin uusi päätoimittaja oli aloittanut.
”Kaikki viisaus ei asu organisaation sisällä. Voi olla, että olemme eri mieltä, mutta sekin on hyvä asia. On hyvä, jos yhteistyökumppani uskaltaa sanoa ääneen vaikeitakin asioita”, Sirén sanoo.
Muutoksen aikaansaaminen edellyttää sitoutumista sekä työntekijöiltä että johdolta. Jotta henkilöstö sitoutuu, se pitää ottaa mukaan pohtimaan ja valmistelemaan asioita. Muutosjohtaminen tarkoittaakin oikeastaan tapoja, tekemistä, osaamista ja työkaluja, joilla ihmiset otetaan muutoksessa huomioon ja joiden avulla heitä kuljetetaan kohti tavoitetta.
muutosjohtaja kuuntelee tiimiään
”Muutosprojektit vaativat johdolta avoimuutta ja kykyä myöntää, että kaikki viisaus ei asu yhdessä yksikössä vaan voima tulee eri yksiköistä, eri tekijöistä ja erilaisista tausoista. Johtajat ja esimiehet eivät saa asettua asemaan, että minäpä kerron, miten tämä tehdään. Sen sijaan heiltä tarvitaan valmentavaa johtamista ja sparrausta”, Sirén sanoo.
Pajakko muistuttaa viestinnän merkityksestä muutoksen edistämisessä. Muutoksia täytyy perustella mahdollisesti useitakin kertoja. Esimerkiksi Ilkka-Pohjalaisen toimitus keskusteli paljon siitä, miksi sen kannattaa siirtyä toimimaan verkko edellä, vaikka printtituotteista tuli edelleen valtaosa tuloista. Tulevaisuus oli kuitenkin digituotteissa.
”On tärkeä kuunnella ihmisten huolia, murheita ja pelkoja. Meillä toimittajia huolestutti esimerkiksi se, pystyvätkö he enää tekemään journalismia uudessa mallissa”, Pajakko toteaa.
Journalismilla on verkossa yhtä tärkeä merkitys kuin printtituotteissa.