ETÄTYÖSARJA

Itseohjautuvuus, etätyö ja etäjohtaminen ovat aikamme iskusanoja. Mitä voimme oppia etätyön tekemisestä, etätyökaveruudesta ja etäjohtamisesta? Mitä meidän yleensä ottaen pitäisi ymmärtää virtuaalitiimeissä toimimisesta ja niiden johtamisesta? Läsnä etänä -kirja vastaa muun muassa näihin kysymyksiin. Tässä kirjoitussarjassa jatkamme aiheen käsittelyä. Tämä on sarjan neljäs kirjoitus. Muut löydät täältä: https://hnygroup.fi/blogi/. Alma Talentin julkaisemasta kirjasta lisätietoja täältä.

KATI HAAPAKOSKI

Kun tietokoneet aikoinaan tulivat mediaan ja toimituksiin, toimittajille alettiin maksaa näyttöpäätelisää. Se oli korvaus siitä, että työnantajat pakottivat toimittajat opettelemaan atk-taitoja. Siirtymä perinteisistä kirjoituskoneista näyttöpäätteisiin tuntui vaikealta ja monimutkaiselta, suoranaiselta huononnukselta. Nyt, noin 30 vuotta myöhemmin, tuskin yksikään toimittaja vaihtaisi läppäriään kirjoituskoneeseen. Monet eivät ole sellaista koskaan edes nähneet. 

Entäpä jos etätyön tekemisen ja onnistumisen isoin este onkin haluttomuus oppia uutta? Ja entä jos tällä kerralla muutosta ja edistysaskelta vaativat työuransa alussa olevat ihmiset ja vastustavat eniten he, joilla on valta päättää asioista?

Mitäpä jos vastustuksen yksi syy on se, että uusien taitojen opetteleminen ja omaksuminen on usein vaikeaa ja raskasta kaiken muun keskellä? Asiat voi olla helpompi tehdä samalla tavalla kuin ne on tehty ennenkin. Tämä pätee ainakin niin kauan kuin on opetellut uuden työtavan. Usein vasta sitten huomaa sen edut vanhaan verrattuna.

Kun koronaviruskriisin aiheuttama etätyöjakso on pidentynyt, osa yritysjohtajista on vaatinut hanakasti, että työpaikoille ja kriisiä edeltäneisiin toimintatapoihin tulisi palata mahdollisimman pian. He ovat perustelleet tätä muun muassa sillä, että ideointi ja kehitystyö ovat mahdottoman vaikeita elleivät peräti mahdottomia, kun kaikki työskentelevät etänä.

Kannattaa nähdä vaivaa ja opetella uusia työtapoja.

Vastaan on saattanut tulla ikäpolvien välinen ero: etenkin millenniaalit ovat tottuneet elämään verkossa. Heitä vanhemmat ovat tottuneet konkreettiseen maailmaan, jossa joko oma tai asiakkaan toimisto on kaiken keskus, jossa kaikki todellinen tekeminen ja aikaansaaminen tapahtuu. 

Työelämä on isossa muutoksessa tai sen kynnyksellä ja voi olla, että tälläkin kerralla yrityksistä parhaiten menestyvät edelläkävijät, jotka pystyvät ottamaan etätyön arkiseksi rutiiniksi, opettelevat sitä nyt pakon edessä ehkä jopa innolla ja kehittävät työskentelytapojaan, valmentavat sekä esimiehiään että tiimejä uusiin työskentelytapoihin. Niin siitä huolimatta, että tuskinpa toimistoja kokonaan suljetaan. Tapaamisilla ja kokoontumisilla on edelleen vankka sijansa.

Teknologia kehittyy nopeasti. Etätyöhönkin kehitetään koko ajan uusia ja edistyksellisempiä työkaluja. Jos niiden käyttö ei tunnu luontevalta, kannattaa nähdä vaivaa ja opetella uusia työtapoja. Siihen kannattaa ryhtyä, vaikka kuinka tympäisisi.  

Ja mikä tärkeintä, johtajien ja esimiesten kannattaisi näyttää esimerkkiä. Vaikka jokainen on itse vastuussa oman osaamisensa kehittämisestä, työnantajan pitäisi järjestää opettelemiseen puitteet ja pyrkiä helpottamaan muutosta. Samalla on hyvä muistaa, että kehittäminen on usein vaikeaa, vaatii kärsivällisyyttä ja vie aikaa.

ETÄTYÖSARJA

Itseohjautuvuus, etätyö ja etäjohtaminen ovat aikamme iskusanoja. Mitä voimme oppia etätyön tekemisestä, etätyökaveruudesta ja etäjohtamisesta? Mitä meidän yleensä ottaen pitäisi ymmärtää virtuaalitiimeissä toimimisesta ja niiden johtamisesta? Läsnä etänä -kirja vastaa muun muassa näihin kysymyksiin. Tässä kirjoitussarjassa jatkamme aiheen käsittelyä. Tämä on sarjan neljäs kirjoitus. Muut löydät täältä: https://hnygroup.fi/blogi/. Alma Talentin julkaisemasta kirjasta lisätietoja täältä.

Haluatko keskustella lisää? Ota yhteyttä!