Vastaan itse: voisi. En tosin tiedä, miten, mutta sen tiedän, että tällä haavaa toimia ohjaa jokin aivan muu kuin tutkimusperusteinen vaikuttavuus. Se on tämänkaltaisessa tilanteessa osin väistämätöntä. Parempaan pitäisi kuitenkin pystyä.
Vaikuttavuus on ollut terveydenhuollossa keskeinen käsite jo pitkään. Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että vaikuttavuus on pyrkimystä käyttää resurssit niin, että niiden tuottama hyöty on mahdollisimman suuri.
Jos minun vaikkapa pitäisi käyttää tunti autotallin siivoamiseen niin, että sinne mahtuu varastoidun rojun lisäksi myös auto, kannattaako minun keskittyä lajittelemaan tuhansia ruuveja kokojärjestykseen vai järjestellä suurimmat tavarat fiksusti, harjat lattialta roskat ja pölyt ja hoitaa käyttökelvoton tavara jätteenkeräykseen?
Autotallikysymykseen on jokseenkin helppo vastata. Terveydenhuollossa vaikuttavuuskysymykset ovat usein huomattavasti monitahoisempia, ja eettisen kestävyyden merkitys korostuu, kun ollaan tekemisissä ihmisten hengen ja terveyden kanssa.
Terveydenhuollon vaikuttavuuden idea on tämä: selvitetään ja arvioidaan aina mahdollisimman tarkasti, kannattaako tämä raha ja työmäärä käyttää juuri tähän tarkoitukseen. Jos käyttäisimme sen – tai osan siitä – johonkin muuhun, syntyisikö suurempi terveyshyöty?
Lääkkeet eivät pääse mukaan korvausjärjestelmään, ellei niiden taustalla ole todella vankkaa tutkimustietoa siitä, että ne ovat sekä parantavaa tai oireita helpottavaa hoitoa että niihin käytetyn rahan arvoisia. Myös uusien hoitomenetelmien käyttöönottoa edeltää yhä useammin tiukka vaikuttavuuspohdinta. Terveydenhuollon ammattilaiset pohtivat sairaaloissa ja terveyskeskuksissa päivittäin, miten potilasta kannattaa hoitaa, jotta vaikuttavuus on mahdollisimman suuri.
Epidemiologiassakin pitäisi pyrkiä vaikuttavuuteen
Entä vaikuttavuus ja korona? Epidemiologisten toimien vaikuttavuuden mittaaminen on hieman toisenlaista kuin kliinisen hoidon – ja vielä vaikeampaa. Kuitenkin epidemiologiassakin pitäisi pyrkiä vaikuttavuuteen siinä mielessä, että käytetty raha ja aika ja tehty työ todella tuottaisivat tulosta. Pitäisi siis tehdä oikeita toimia oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Pitäisi myös välttää resurssien hukkaamista toimiin, jotka eivät ole kovin vaikuttavia.
Arvelen, että sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n kabineteissa on kyllä mietitty tätäkin näkökulmaa. Julkisessa puheessa en kuitenkaan ole kuullut kenenkään esimerkiksi kysyvän, onko testauksiin käytetty raha ja aika todella perusteltua koronaepidemian hallinnan kannalta.
Tässä vaiheessa testaus maksanee pelkästään suorina kuluina jo enemmän kuin miljoona euroa päivässä, puhumattakaan niistä epäsuorista kuluista, jotka syntyvät, kun isät ja äidit jonottavat lastensa kanssa testeihin ja niin edelleen. Vain harva liioin miettii, minkä verran hyötyä maskien käytöstä julkisessa liikenteessä todella on, kun ensinnäkin tiedetään, että tartuntoja on tullut lähinnä perheiden ja työpaikkojen sisällä, ja toiseksi tartuntoja on toistaiseksi vähän.
Onko mahdollista yhdistää vaikuttavuus ja korona
On selvää, että koronaepidemian kaltaisessa tilanteessa on toimittava nopeasti, jolloin vaikuttavuuden perinpohjainen selvittäminen on usein mahdotonta.
On myös perusteltua ajatella, että koronatoimilla on muitakin tehtäviä kuin lääketieteellisiä ja epidemiologisia: ihmisten pelon vähentämisellä voi olla merkitystä; ehkä meidän kannattaa harjoitella maskin käyttöä nyt, jotta osaamme, jos tartunnat alkavat toden teolla lisääntyä; ehkä vaikuttavuudeltaan heikotkin toimet säästävät meitä valtavilta vaihtoehtoiskustannuksilta, joita syntyisi, jos joutuisimme taas sulkemaan yhteiskuntaa siinä määrin kuin keväällä.
Ja totta kai poliitikot toimivat niin kuin poliitikot toimivat. Heitä ohjaa yleinen mielipide – sellaista on demokratia. Mutta näin veronmaksajana ja koronalle alttiina kansalaisena soisi, että vaikuttavuutta pohdittaisiin vakavasti, kun poliittinen johto tekee päätöksiä koronantorjunnasta, ja asiaa avattaisiin myös suurelle yleisölle. Vaikuttavuus ja korona voivat yhdistyä.
ETÄTYÖSARJA
Itseohjautuvuus, etätyö ja etäjohtaminen ovat aikamme iskusanoja. Mitä voimme oppia etätyön tekemisestä, etätyökaveruudesta ja etäjohtamisesta? Mitä meidän yleensä ottaen pitäisi ymmärtää virtuaalitiimeissä toimimisesta ja niiden johtamisesta? Läsnä etänä -kirja vastaa muun muassa näihin kysymyksiin. Tässä kirjoitussarjassa jatkamme aiheen käsittelyä. Sarjan kirjoitukset löydät täältä: https://hnygroup.fi/blogi/. Alma Talentin julkaisemasta kirjasta lisätietoja täältä.