Onko teidänkin organisaatiossa sellainen tilanne, että monenlaista dataa kyllä löytyy, mutta sen pohjalta ei tahdo syntyä toimintaa ja tuloksia? Meillä on sinulle hyvä uutinen: laadullisen otteen lisääminen työkalupakkiin lisää ymmärrystä datan taustalla olevasta maailmasta ja auttaa siksi suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaa.

Datan kerääminen ja analysointi on digitaalisessa maailmassa merkittävä liiketoiminnan tuki monelle organisaatiolle. Etenkin isojen aineistojen analyysi kertoo parhaimmillaan todellisuudesta sellaista, mitä on lähes mahdoton saada selville oikeastaan millään muulla keinolla.

On kuitenkin myös paljon sellaista dataa, jonka analyysi tahtoo jäädä kiva tietää -tasolle. Jaha, asiakkaiden suositteluhalukkuus on kyselymme mukaan heikentynyt 0,7 yksikköä. Kas, henkilöstötyytyväisyys on säilynyt muuten ennallaan, mutta porukka kokee saavansa tietoa strategisista tavoitteista selvästi niukemmin kuin ennen. Okei, kuntapäättäjät pitävät eriarvoisuuden vähentämistä tosi tärkeänä, samoin kuin me.

Ja entäs sitten? Miksi suositteluhalukkuus on vähentynyt ja mitä voisimme tehdä parantaaksemme sitä? Miksi ihmeessä tieto strategiasta tuntuu entistä niukemmalta, vaikka emme muuta teekään kuin kerromme strategiasta? Mitä kuntapäättäjät oikeastaan tarkoittavat, kun he sanovat olevansa valmiita vähentämään eriarvoisuutta – mitä tämän pitäisi meille kertoa?

laadullinen lisää ymmärrystä

Määrälliset menetelmät pyrkivät ikään kuin lukitsemaan maailman tiettyyn asentoon ja tekemään myös tulkinnat samassa lukitussa tilassa. Tästä onkin välttämätöntä, kun esimerkiksi selvitetään jonkin ilmiön kehittymistä ajan mittaan tai etsimään tilastollisia syy-yhteyksiä. Mutta kun tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, mitä ilmiöiden ja syy-yhteyksien takana on, kannattaa turvautua laadulliseen otteeseen: haastatteluihin, fokusryhmiin, havainnointiin, asiakirjojen analyysiin. Silloin tulkinta ja ymmärrys syntyvät prosessin kuluessa ja olennaisesti yhdessä tutkittavien kanssa. Maailma ei ole lukittu yhteen asentoon, jolloin esimerkiksi eri ajankohtien vertailu ei ole mahdollista – mutta toisaalta nähdään enemmän vivahteita ja ymmärretään, mitä vaikkapa suositteluhalukkuuden vähenemisen takana on ja ei ole, mitä henkilöstö tarkoittaa arvioidessaan strategiasta viestimisen heikentyneet, tai mitä eriarvoisuuden vähentäminen merkitsee kuntapäättäjille käytännön tasolla.

Tällaisen ymmärryksen pohjalta on mahdollista muotoilla ja aloittaa konkreettiset toimenpiteet sen sijaan, että vain toteaisi tilanteen ja pohtisi sitä oman johtoryhmän voimin. Samalla oma organisaatio on koko prosessin ajan tuottamassa tietoa ja tulkintoja. Näin osaaminen ja ymmärrys kertyy itselle eikä haihdu, kun konsultin kaarasta näkyy enää perävalot.

luettavaa kvantista ja kvalista

Kiinnostavaa luettavaa määrällisestä ja laadullisesta otteesta:
Kaksi linkkiä määrällisestä ja laadullisesta tieteellisestä tutkimuksesta.

Arviointitutkimuksen periaatteet sopivat organisaatioiden arkisiin tarpeisiin

Prosessikonsultoinnin ytimessä on laadulliseenkin otteeseen kuuluva ajatus asiakkaan ja konsultin yhteisestä työskentelystä ongelmien ratkaisemiseksi.

HNY:n viisi oppia laadullisen analyysin hyödyntämisestä.

Alla olevaan taulukkoon olemme hieman yksinkertaistaen koonneet määrällisen ja laadullisen otteen ominaispiirteitä:


Uutiskirjeen tilaus