Varaudu yllätyksiin – ja siihen, että mitään yllätyksiä ei tule! Tämä ja neljä muuta kiteytystä siitä, mitä HNY on selvitystöissään oppinut laadullisesta analyysista ja siitä, miten tiedosta saa yhdessä asiakkaiden kanssa työstettyä tekemistä ja tuloksia.

Näinä big datan aikoina on hyvä muistaa myös laadullisen tiedon merkitys. HNY on tehnyt runsaasti laadullisella otteella toteutettuja analyyseja ja laatinut niiden pohjalta toimintasuosituksia. Useimmiten asiakkaat ovat myös ryhtyneet toimiin näitä suosituksia seuraten ja saaneet siten aikaan toivomiaan muutoksia – vaikkapa uuden liiketoiminnan käynnistämistä, markkinamuutoksiin vastaamista tai vaikuttavuuden edistämistä hankintakriteerinä.

Ja kukapa ei haluaisi saada tietoa muuttumaan toiminnaksi? Siksi keräsimme muutaman keskeisen opin, joita olemme saaneet tehdessämme ja tulkitessamme laadullisia tiedonkeruita ja työstäessämme niistä asiakkaidemme kanssa tekemistä ja tuloksia.

1. Mieti jo tiedonkeruuta suunnitellessasi, mitä tiedolla tehdään

Sinun ei tietenkään tarvitse eikä pidäkään etukäteen päättää, millaisia tuloksia selvitystyö tuottaa tai mitä asioita vaikkapa haastateltavien annetaan käsitellä.

Sen sijaan on fiksua miettiä, millaisia tuloksia vaikkapa tietynlaiseen kohderyhmään tehty haastattelukierros mahdollisesti voi tuottaa ja millaisia valmiuksia omalla organisaatiolla on toimia näiden tietojen pohjalta. On kiva tietää, että asiakkaat toivoisivat vertaisarvioituja julkaisuja vaikkapa tuotteidenne vaikuttavuudesta terveydenhuollosta, mutta jos resurssinne eivät riitä niitä laatimaan, tieto lähinnä vain lisää tuskaa. Mieti siis, mistä sinulle todella on hyötyä.

2. Fokusoi

Kakkoskohta on luonteva jatko ykköselle. Älä ajattele, että sinun on saatava mahdollisimman paljon tietoa mahdollisimman monesta lähteestä. Sellaisellekin tiedonkeruulle ja analyysille on tietysti paikkansa, mutta etenkin laadullista otetta käyttäessä määrää tärkeämpää on – kuinkas sattuikaan – laatu: syvällinen, ymmärrystä ja merkitystä lisäävä tieto, jonka tulkinta syntyy yhdessä kohteiden kanssa.

Et voi ratkaista maailman kaikkia ongelmia kerralla. Mieti siis, haluatko tällä kertaa keskittyä valtakunnan huippupoliitikkojen näkemyksiin vai paikallisiin kunnanvaltuutettuihin – tai paneudutko johtoryhmän vai keskijohdon ongelmiin. Fokusointi vie syvemmälle.

3. Sitouta

Jos haluat varmistaa, että laadullinen analyysi jää hyödyntämättä, älä missään nimessä ota projektiin mukaan juuri ketään omasta organisaatiostasi. Älä kerro selvitystyön aloittamisesta ja etenemisestä kellekään. Älä ota muiden näkemystä hankkeen muotoiluun. Älä keskustele tuloksista.

Jos sen sijaan toivot, että laadullisesta analyysista ja sen tuottamasta tiedosta on jotain hyötyä, toimi toisin. Alusta saakka.

4. Vaadi suosituksia ja seuraa toimeenpanoa

Älä tyydy sanahelinään. Vaadi analyysia, joka sisältää konkreettisia toimintaohjeita. Projektoi sen jälkeen muutokset kunnolla ja seuraa toimeenpanoa.

5. Valmistaudu yllätyksiin – ja siihen, ettei niitä tule

Kun alat selvittää tai selvityttää jotakin, muista, että tulokset eivät aina ole miellyttäviä. Joskus ne ovat julma peili, joka vaatii organisaatiotasi tai sinua itseäsi muuttamaan toimintatapojasi merkittävästi tai kertoo, että sinun on hankittava lisää resursseja.

Ja vaikkei peili olisi kovin julma, varaudu siihen, että aina ne asiat, joiden olet kuvitellut olevan huippukunnossa, eivät olekaan.

Toisaalta voi tulla myös myönteisiä yllätyksiä. Organisaatiosta löytyykin vahvaa sisäistä luottamusta tai asiakkaiden mielestä kaikki on jokseenkin hyvin ja kauppaa on tulossa heti, kun asiakkailla on rahaa ostaa.

Niinkin voi käydä, ettet ylläty yhtään. Sekin on usein hyvä tulos: olet suhtkoht kärryillä siitä, mitä organisaatiossa tai toimintaympäristössä tapahtuu. Ja niin itse asiassa pitääkin olla. Joskus ulkopuolisen laatiman selvityksen tärkein tehtävä on vahvistaa intuitiota ja dokumentoida jo tiedettyä.


Uutiskirjeen tilaus