Moni kokee vieraaksi psykologisoivan työelämäpuheen, jossa vilisee sellaisia termejä kuin vaikkapa pystyvyysusko ja resilienssi. Koettelevina aikoina vieraannuttavat termit saavat todellisen sisällön ja niistä tulee merkityksellisiä myös epäilijälle. Organisaatio ei voi lamaantua epävarmuuden edessä.

Pystyvyysusko ja minäpystyvyys tarkoittavat ihmisen luottamusta siihen, että hän onnistuu ja selviytyy haasteista. Resilienssi tarkoittaa esimerkiksi myönteistä sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin ja toimijuuden säilyttämistä vastoinkäymisistä huolimatta. Pystyvyysuskosta ja resilienssistä puhutaan usein yksilön ominaisuuksina, mutta ne voivat olla myös yhteisön ominaisuuksia.

Nyt on hyvä aika pohtia tarttua oman organisaation pystyvyysuskoon ja resilienssiin. Pandemia on ehkä hellittämässä, mutta Ukrainan sota koettelee sekä turvallisuudentunnetta että taloutta. Mitä pystyvyysusko ja resilienssi todella tarkoittavat?

resilienssi on tarpeen epävarmana aikana

Epävarmoina aikoina pystyvyysuskoa ja resilienssiä tarvitaan erityisesti. Jos yksilö ei luota kykyynsä selviytyä eikä kykene muokkaamaan toimintatapaansa tilanteen mukaan, hän päätyy helposti iskemään päätään seinään, kunnes lyö itseltään tajun kankaalle. Sama koskee yhteisöä: on oltava sinnikäs ja luotettava itseensä, ja samalla on oltava joustava ja kyettävä muuttumaan. Mitä toiveikkaammin suhtaudumme tulevaan, sitä luottavaisempia ja onnellisempia olemme.

Olen itse viimeksi kuluneen vuoden aikana perehtynyt pystyvyysuskon ja resilienssin merkitykseen coach-opinnoissani. Ratkaisukeskeinen valmennus perustuu ajatukseen siitä, että asiakas on oman tilanteensa paras asiantuntija ja kykenee tekemään tarvitsemansa muutoksen itse. Coach ei neuvo asiakasta, vaan hänen tehtävänsä on kysyä oikeat kysymykset. Niiden avulla valmentaja auttaa asiakasta ajattelemaan ja löytämään ratkaisuja ongelmaansa. Katse on aina tulevaisuudessa.

Ihmiset aliarvioivat usein kykyään selvitä vaikeuksista. Ratkaisukeskeinen valmennus vahvistaa yksilön ja yhteisön pystyvyysuskoa ja reslienssiä. Kun yritys on resilientti, se pystyy muuttumaan, kun toimintaympäristö muuttuu. Yrityksen muutos alkaa aina ihmisistä, jotka huomaavat muutoksen tarpeen.

Loppujen lopuksi ihminen ja yhteisö onnistuvat tekemisessään sitä paremmin, mitä enemmän ne uskovat mahdollisuuksiinsa onnistua ja luottavat siihen, että ne voivat oppia uusia, vaikeitakin asioita.