Tietopohjainen päätöksenteko on muodissa. Se ei kuitenkaan aina toimi. Korona-aika osoittaa konkreettisesti, että etenkin mutkikkaissa tilanteissa päätöksenteossa on aina mukana myös arvoja. Millaista on hyvä arvopohjainen päätöksenteko?

Koronaan liittyvä päätöksenteko pyrkii näyttäytymään ennen kaikkea tietoon pohjautuvana. Viikko toisensa jälkeen tutkijat, lääkärit ja korkeat virkamiehet kertovat meille, miten tunnusluvut ovat kehittyneet ja miten niiden pohjalta on toimittava. Kiistellään siitä, ovatko tulkinnat (tai tiedotkaan) oikeita. Yleinen toive ja odotus tuntuu olevaan, että jostakin löytyisi Lopullinen Totuus, jonka pohjalta voitaisiin tehdä Oikeat Ratkaisut.

Lopullista Totuutta ja Oikeita Ratkaisuja ei kuitenkaan ole tulossa, sillä niitä ei ole olemassakaan. Koronaan liittyvä tieto on epävarmaa ja muuttuu jatkuvasti. Myös arvoista on koronapäätöksenteon yhteydessä puhuttu, mutta niiden merkitys tuli etenkin epidemian alkuvaiheessa esiin vain harvoin. Alkuvuonna 2021, kun koronan kanssa on Suomessa elelty jo vuosi, arvotkin ovat nousseet ratkaisevaan rooliin.

Tammikuun lopussa pääkaupunkiseudun kunnat ilmoittivat avaavansa lasten harrastuspaikat, vaikka sekä hallitus että terveysviranomaiset kehottivat samaan aikaan lähinnä lisäämään rajoituksia. Pääkaupunkiseudun kuntien johtajat, etunenässä Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, vetosivat erityisesti siihen, että lasten ja nuorten hyvinvointi on tärkeä arvo. Tämä oli ensimmäinen kerta Suomen koronaepidemian aikana, kun julkisen vallan edustajat avoimesti osoittivat tulkitsevansa tilannetta keskenään eri tavoin niin pitkälle, että se johti kiistellyn päätöksen tekemiseen – ja nimenomaan arvopohjaisesti. Tiedot olivat kaikilla samat, mutta arvot ohjasivat tulkintoja eri suuntiin.

Maaliskuussa oikeushistorian professori Jukka Kekkonen totesi Helsingin Sanomissa, ettei perustuslain ja perusoikeuksien puntarointi ole koskaan vain juridiikkaa, vaikka se sellaisena näyttäytyy. Maailma ei toimi niin, että yhtä oikeutta voitaisiin suojata miettimättä samalla, miten sen suojaaminen vaikuttaa muiden oikeuksien toteutumiseen. Toisin sanoen: tieto ei riitä – on turvauduttava arvoihin.

Uskalla olla arvopohjainen

Tietopohjainen päätöksenteko on hyvä pyrkimys ja periaate. Silti on hyvä tunnustaa, että vain harvoin tieto on riittävä päätöksenteon peruste. Korona korostaa arvojen merkitystä päätöksenteossa, mutta ne ovat läsnä aina. Arvot ovat hyvinkin pätevä lisä tiedolle, kertovathan ne siitä, millaiseen tärkeysjärjestykseen asetamme eri asiat.

Arvopohjainen päätöksenteko voisi parhaimmillaan noudatella vaikkapa tällaisia periaatteita:

  • Tunnistamme, millaisten arvojen pohjalta etsimme, tuotamme ja analysoimme tietoa.
  • Ymmärrämme, millaisten arvojen pohjalta teemme päätöksiä ja miten käsittelemme tietoa, arvoja ja vaikkapa tunteita päätöksenteossa.
  • Vaikka käytämme tietoa päätöksenteon perusteena, uskallamme luottaa siihen, että epätäydellisen tiedon varassa arvomme ja intuitiomme ohjaavat meitä tavalla, joka on perusteltavissa ja jonka takana voimme seistä silloinkin, kun päätös osoittautuu myöhemmin huonoksi.

Lue myös tietopohjaisen päätöksenteon kritiikistä!

 

 

 

 

Haluatko keskustella lisää? Ota yhteyttä!