Korona on muuttanut myös rekrytointia, ja siinä etenkin haastattelua, kun työhaastattelut siirtyivät verkkon. Tapaaminen on erilainen etänä kuin läsnä, joten vuorovaikutukseen ja sen onnistumiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. 

Korona on muuttanut myös rekrytointia, ja siinä etenkin työhaastattelua. Valtaosa haastatteluista on siirtynyt verkkoon. Tapaaminen on erilainen etänä kuin läsnä, joten vuorovaikutukseen ja sen onnistumiseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota. 

Ai miksikö? Haastatteluhan on vain yksi monivaiheisen rekrytointiprosessin osa.

No siksi, että haastattelu on keskeinen, ellei peräti keskeisin, rekrytointiprosessin osa. Usein haastattelu vie työnantajalta eniten aikaa ja päätöksen syntyminen voi edellyttää useita haastattelukierroksia. On olennaista, että haastattelija saa hakijasta monipuolisesti tietoa ja nimenomaan sellaista tietoa, jolla on merkitystä täytettävän tehtävän ja työyhteisön kannalta.

Selvähän se, että kun olemme samassa huoneessa muiden ihmisten kanssa, saamme toisiimme helpommin kontaktin kuin etänä ruudun välityksellä. Näemme eleet ja ilmeet paremmin ja voimme aistia samanaikaisesti monia eri asioita, myös hajuja. Äänensävykin välittyy eri lailla livenä kuin etänä. Pystymme luontevammin pitämään kontaktia useaan huoneessa olevaan ihmiseen ja tarkkailemaan heitä. Ruudussa tämäkin on toisin.

huomio hakijaan, ei tekniikkaan

Useampi työnhakija on sanonut, että työhaastattelut ovat verkossa vaikeampia ja raskaampia kuin läsnä. Ne jännittävät enemmän ja usein jää tunne, että jotain jäi puuttumaan. Työnantajan on hyvä muistaa, että organisaatiossa jo työskentelevät ihmiset saattavat olla vahvemmilla hakutilanteessa siksi, että he tuntevat yrityksen ja ehkä jopa haastattelijatkin jo ennestään. 

Eräs työnhakija kertoi, että etähaastatteluissa huoli tekniikasta ja sen toimivuudesta vie joskus liikaa sekä haastattelijan että haastateltavan huomiota. Se on tietysti väärin. Työnantajan pääasiallisen huomion pitäisi keskittyä hakijaan ja haastattelun sisältöön. 

Haastattelun tulisi myös verkossa olla mieluummin vuoropuhelua kuin tentti. Jos haastattelu on pitkä, välissä kannattaa pitää vaikka viiden minuutin tauko. Haastattelussa voi käyttää yhtenä menetelmänä myös chat-toimintoa. Monet tiimitkin viestivät nykyisin keskenään pikaviestipalveluissa, minkä takia sillä voi olla merkitystä, miten hakija osaa keskustella kirjoittamalla.

Missään tilanteessa ei kannata unohtaa hyvää valmistautumista.

Muistilista työhaastatteluun

  1. Valmistele haastattelun runko ja kysymykset etukäteen. Jos haastattelijoita on useita, sopikaa, miten etenette ja jakakaa tehtävät keskenänne.
  2. Varmista etukäteen, että tekniikka toimii. Varmista tapaamisen alussa, että kaikki haastatteluun osallistuvat osaavat käytettävän tekniikan.
  3. Käy ennen haastattelun alkua läpi perusasiat haastattelun kulusta kaikkien osallistujien kanssa. Esittäytykää hakijalle ja kertokaa, missä tehtävässä olette yrityksessä. 
  4. Pitäkää kamerat päällä koko ajan mutta mikit kiinni silloin, kun ette puhu.
  5. Kun puhut, esimerkiksi esität kysymyksiä, katso kameraan. Kun katsot kameraan, katsot silmiin.
  6. Kun työnhakija puhuu, kuuntele vastauksia ja keskity niihin. Pyri osoittamaan, että olet kiinnostunut.
  7. Muista, että sanallisella viestinnällä on vielä isompi rooli kuin läsnä ollessa, koska eleet ja ilmeet eivät välity ruudun välityksellä yhtä hyvin kuin läsnä.
  8. Etähaastattelu voi olla uuvuttavampi kuin läsnä tapahtuva haastattelu. Pitkän haastattelun välissä voi pitää viiden minuutin tauon. 
  9. Haastattelun osana voi välillä käyttää myös chatia, jolloin hakija saa kirjoittaa vastauksensa. Se voi antaa olennaista tietoa haastateltavasta, sillä suuri osa työpaikkojen arkisesta viestinnästä tapahtuu nimenomaan kirjoittamalla erilaisilla alustoilla. 
  10. Anna hakijalle mahdollisuus esittää kysymyksiä. Muista kiittää hakijaa haastattelun päätyttyä. Kerro hakijalle, miten prosessi etenee haastattelun jälkeen.

Lisää tietoa etätyöskentelystä ja työelämän tulevaisuudesta löytyy kirjastamme.

Uutiskirjeen tilaus